Sain jouluna lahjaksi sytykeruusuja, meiltä kun löytyy kotoa kaksikin tulisijaa, ja varsinkin olohuoneen takka on näin talviaikaan aktiivisesti käytössä. En ollut sytykeruusuihin aiemmin törmännytkään, mutta havaittuani ne ihan näppäriksi tuotteiksi halusin kokeilla niiden tekemistä myös itse. En ehtinyt vielä etsiä ohjetta netin ihmemaailmasta, kun bongasin sellaisen viimeisimmästä, helmikuun Suuri Käsityö-lehdestä.
Ruusuthan toimivat siis niin, että yksi laitetaan takkaa sytyttäessä puiden päälle tai väliin, ja se palaa muutaman minuutin sytyttäen samalla puut. Muuta sytykettä ei tarvita. Raaka-aineet ovat yksinkertaisesti kananmunakennoja ja kynttilänjämiä. Munakennoista muotoillaan ruusuja ja sitten niitä dippaillaan sulatettuun steariiniin, kunnes tulee hyvä.
.JPG)
Näitä oli oikeastaan aika hauska tehdä, kun ensin aikani testailin ja hoksasin, että steariini ei saa olla liian kuumaa, vaan juuri sen verran lämmintä, että se pysyy nestemäisenä. Kuumempi steariini tarttui ruusuihin niin ohuina kerroksina, että dippailua olisi saanut jatkaa vaikka kuinka kauan. Ruusun muoto oli kanssa alkuunsa hiukan hankala, sisemmät terälehdet tahtoivat karkailla uimaan steariiniin ja jouduin niitä vähän onkimaan takaisin kyytiin. Seuraavista teen varmaankin vaan jotain rutattuja palleroita jotka pyöräytän muutaman kerran steariinissa, mutta niitä ei sitten esitelläkään blogissa :D Sinänsä ulkonäköhän on ihan sivuseikka näissä, kun päätyvät kuitenkin palamaan takassa, toisaalta oli kyllä kiva että näistä tuli ihan kauniita. Päädyin tekemään sinisiä ja punaisia ruusuja, jotenkin nuo värikkäämmät kynttilät jäävät laatikoihin pyörimään kun valkoiset ja vaaleat tulee poltettua loppuun.
Neulomishommista sen verran, että pieniä haastesukkia tehdessä on mennyt viimeiset parisen viikkoa, sen isompia juttuja en ole ehtinyt nyt tekemään. Sukista siis lisää lähiaikoina.
.JPG)
